It's not a goodbye, it's just a see you later

Vika viikko Perthissä meni super nopeesti. Mulla meni sata kertaa hermot pakkaamiseen, päädyin antamaan ja heittämään pois varmaan puolet mun vaatteista ja tavaroista, kun tajusin vihdoin, etten oo ees koskenut niihin tyyliin puoleen vuoteen. Yksi matkalaukullinen vaatteita ja yks repullinen kenkiä lähti oottamaan mua Melbourneen ja 12,5kg painava rinkka lähti mukaan reissuun. Se tosiaan paino 13kg kun tulin Suomesta tänne... En tiiä mitä kiviä pakkasin sen täyteen.

Tosiaan koko viimeviikko oli yhtä pakkaamista, stressaamista ja jännittämistä. Keskiviikkona tuli muuttajat ekaa kertaa ja torstaina ne vei kaikki tavarat pois ja me muutettiin väliaikseen kämppään, missä päädyin ite viettämään kuitenkin loppujenlopuksi vain yhden yön. Me syötiin ulkona tiistain jälkeen joka päivä ja siitä alkoi myös ärsyttävä matkalaukkuelämä. Perjantaina pidettiin mun läksiäiset Hannahilla ja vaikka porukkaa ei kauheesti ollut, niin kaikki tärkeimmät kaverit tuli ja sain sanottua hyvästit kaikille kenelle halusin. Hannah sammui jo ennen 11 ja kun kaikki muut lähti niin mä pillitin yksin takapihalla koira sylissäni varmaan tunnin. Siitä seuraavana 24 tuntina itkin/pidättelin itkua varmaan kokoajan. En tajunnut, että Perthistä lähteminen olisi niin kova paikka. Mutta asuin siellä kuitenkin 8kk ja siihen aikaan mahtuu niin paljon muistoja, niin hyviä kuin huonojakin. 

Lauantai-iltana Hannah vei mut kentälle ja Emily poikaystävineen tuli vielä sanomaan vikat heipat. Olin varmaan säälittävä näky kun istuin itkuisena siellä yksin oottelemassa lentoa... Mun päivälaskurin "East Coast" sanat vaihtui sanaan "Home" ja se näyttää tänään 124 päivää.
Kuitenkin nukuin koko 4h yölennon ja pääsin turvallisesti perille Brisbaneen 5 aikaan aamulla ja lähdin seikkailemaan mun terminaalista kansainväliseen terminaaliin löytääkseni Mian ja ylipitkän odotuksen jälkeen löysinkin sen sieltä ja meiän yhteinen matka vihdoinkin alko! Suunnistettiin meiän couchsurfing hostin luokse ennen aamu 8. Meillä on täällä käytössä oma kylppäri ja makkari ja meiän super symppis host on tosi paljon töissä niin ollaan aikalailla oltu täällä kämpillä ihan keskenämme. Asutaan tälläsen kukkulan päällä, minne kapuuminen joka päivä ei oo todellakaan mun lempparipuuhaa, mutta vaikka ollaan ekassa kerroksessa niin maisemat partsilta on kyllä kaiken sen kamppailun arvoset! 

Halusin vaan pikasesti tulla kertomaan, että kaikki on hyvin! Tuun myöhemmin vielä kirjottelemaan enemmän meiän Brisbane seikkailuista, kunhan ne on ensin ohi. Sunnuntaina jatketaan matkaa Gold Coastille! 
Hyvää viikonloppua muruset xx