I'm gonna get as far as I can from here

Noniin, voin nyt ehkä vihdoinkin huokasta helpotuksesta. Viimekerran jälkeen on tapahtunut aikas paljon. Alotan nyt sillä, että olin oikeessa sen uuden puhelimen suhteen. Se ei koskaan tullut eikä ole enää tulossa. Mutta mulla on kuitenkin uusi (toinen) puhelin, jonka sain tänään. Jos se hajoaa, mä ostan Nokian 3310 ja elän sen kanssa onnellisena elämäni loppuun asti...

Saatiin tänään myös meidän passit Indonesian konsulaatista Indonesian viisumin kera! Vietiin ne sinne hakemuksineen päivineen tiistaina, joten aika nopeasti ne tuli. Tosiaan me vietiin ja haettiin ne itse sieltä paikan päältä, en tiedä miten kauan viisumin saamisessa menisi postitse, mutta meillä tosiaan tuli hieman kiire asian kanssa. 
Ajattelin koota tälläsen pienen infon tosta viisumin hakemisesta tähän ajatellen vaan niitä ihmisiä tuolla jossain, jotka on yhtä ajattelemattomia (lue: tyhmiä) kun minä, jos voisin edes yhden ihmisen säästää siltä kaikelta päänvaivalta, Indonesian konsulaattiin soittelemiselta ja itsensä idiootiksi tuntemiselta, niin tässä se nyt tulee:

Indonesian viisumia varten hakemuksen löytää täältä.
Tossa hakemuksessa on loppujenlopuksi aika vähän täytettävää, sillä todella monen kohdan saa jättää tyhjäksi. Meidän ei ainakaan tarvinnut täyttää lainkaan kohtia "For Transit Purpose" kokonaan, "Flight/Vessel Name", "Fill, if type passport famility" kokonaan (luonnollisestikaan...), "Sponsorship In Indonesia" ja noiden Yes/No kysymyksien jälkeiset kohdat jäi myös tyhjiksi, allekirjoitus ja nimenselvennys alle ja homma oli sillä selvä. Mä myös erehdyin luulemaan, että toi passikuvan koko jne on ihan millin päälle. Mutta ainakin se konsulaatin mies sanoi mulle tyyliin että "ei sillä niin väliä", ja kuulemma ei olisi haitannut edes vaikka olisi ollut mustavalkoinen kuva. Mä kuitenkin pelasin sen verran varmanpäälle, että otin värilliset kuvat vaikka se mies niin sanokin, koska joka puolella netissä lukee, että on oltava värillinen. Mutta mä otin ne kuvat ihan sellasessa kuva-automaatissa ja ne riitti. Ja puhelinnumero pitää tietysti laittaa 358 -blaablaa muotoon. Kyllä, jouduin täyttämään itse koko hakemuksen uusiksi, koska olin laittanut sen ensin 040 -muotoon... Nää asiat saattaa olla jollekkin täysin itsestäänselviä, mutta mä oisin todella tarvinnut jonkun vääntämään nämä mulle rautalangasta. 
Joka paikassa lukee vähän eri juttuja siitä, mitä viisumihakemuksen mukaan pitää laittaa. Joku jossain väittää, että kaikenmaailman matkasuunnitelmat ja majapaikat pitää ilmoittaa, mutta mulla ainakin on nyt onnellisesti viisumi passissa kiinni ilman niitä.

Ja sitten hakemuksen liitteeksi riitti nämä:
-Lentoliput (me laitettiin itse Indonesiaa koskevista lennoista vaan menolippu, ja sitten Singapore-Helsinki ja Helsinki-Singapore lennoista, mutta kahta jälkimmäistä olisi tuskin tarvinnut edes)
-Kuitti Indonesian konsulaatille maksetusta viisumimaksusta, joka oli 40e/per henkilö ainakin täällä Suomen päässä (tilinumero löytyy konsulaatin sivuilta)
-Kaksi värillistä passikuvaa
-Passi (tämä ei siis myöskään käynyt mulla edes mielessä)

Oon oikee supermuokkaaja kun sille päälle satun 

Ja mitäs muuta sitten. Oon ollu tänään niin tehokkaalla päällä, etten edes muista enää. Olin ennen 10 jo hakemassa tosiaan niitä passeja, sitten lähdin Kamppiin hakemaan puhelinta ja viimesiä ostoksia matkaa varten. On tosi vaikea yrittää kävellä kaupoissa silmät puoliksi kiinni, ettei vahingossakaan hairahtuisi ostamaan kaikkia kivoja ihania syksyvaatteita ja juttuja mitä on ilmestynyt kauppaan yhtäkkiä. Mites ne nyt jo silleen, kun mä alan vasta valmistautua kesään? 
Oon ollut tänään myös 7 tuntia töissä, jonka jälkeen tulin kotiin ja sain vihdoin melkeen kaiken pakattua. On maailman vaikeinta yrittää pakata pitkälle reissulle, kun haluaisin vaan ottaa kaiken mukaan. Ja vielä kun kävin Petran vaatekaapilla varkasilla, niin haluaisin ottaa nekin kaikki vielä mukaan, mutta kun kaikki ei mahdu. Luulin, että pakkaamisesta tulisi hankalaa, mutta aika vähällä pääsin. Äiti näytti mulle hyvän tavan saada mahdutettua paljon pieneen tilaan, ja sitten ostin vielä sellasia matkatyhjiöpusseja josta rutistetaan kaikki ilmat pihalle niin vaatteet sun muun vie vähemmän tilaa, tosi käteviä! Mulla on nyt kaikki vaatteet, bikinit ja pyyhe rinkassa pakattuna, ja tilaa on vielä yli puolet jäljellä... 

Vaikka ei siltä näytä, niin siellä on n. 8 bikinit, 10 paitaa,
 4 sortsit, mekko & hame, sortsipuku ja pyyhe! :D

Kerkesin myös vielä tänään käydä vaihtamassa rahaa Singaporea ja myös vähän Balia varten. Meinas vähän alkaa naurattaa siinä Forexin tiskillä, kun ne lätkäs mulle rahat käteen ja sanoi, että siinä on jotain yli 2 miljoonaa Indonesian rupiaa. Mikäs siinä sitten, mä vaan varmaan tuun hulluksi kun yritän sitten siellä joskus jotain noista rahoista ymmärtää. 

Sain myös vihdoin ne ärsyttävät tikit pois mun sormesta. Oon saanut hoidettua rokotukset, (hepatiittia vastaan yhdistelmärokotuksen joka muuten teki niiiiiin kipeetä molemmilla kerroilla! Vielä 1 pisto jäljellä, mutta onneks vasta 5kk päästä...)  hommattua matkavakuutuksen ja kaiken muun tarpeellisen.
Ehkä mä oon sitten valmis lähtöön? Toisaalta alkaa olla korkee aikakin, lähtö on maanantaina ja oon koko viikonlopun töissä ja mun pitäisi keretä huomenna vielä viettämään yhet synttäritkin. 

Oon jo pitkään asettanut itelleni tietynlaisia "etappeja" mielessäni, milloin oon voinut huokaista ja sanoa, että nyt on enää tosi vähän aikaa reissuun. Viimesin oli tossa muutama viikko sitten, mutta silloin se häämötti jotenkin niin kaukana. Seuraavana ajattelin, että kun ne lauantaiset synttärit on juhlittu, niin sitten mä saan jo innostua. No, se on huomenna! Huomenna kai sitten saa jo jännittää?

Me ollaan nyt valmiina! Työnsin tyynyn tonne sisään kuvan ajaksi
 että se näyttäis siltä et ollaan oikeesti kohta lähössä :D

Sain tänään töissä jo ekat heippa-halit ja läksiäislahjaksi pienen selviytymispakkauksen Sallalta, joten tää alkaa tuntuu jo oikeesti todelta. Vaikka eihän se 6 viikkoo ole edes loppujenlopuksi niin pitkä aika, mutta kuulemma siltä varalta jos päätänkin jäädä sinne! Mut enhän mä nyt sellasta tekis ;)

Toisaalta tässä on kyllä kokonainen viikonloppu aikaa esim. hävittää passi, rahat, puhelin, rinkka? ittensä? jotain? Tai sitten se tulivuori estää meidän lähtemisen. 
Toivottavasti kuulette musta seuraavan kerran sit reissun päältä! Heippa.

Life is good

Heissan taas! En tiiä mikä tätä ohjelmaa taas nyt vaivaa, kun ykskään kuva ei näy... Tosi kiva, tää on niin mun tuuria että tääkin kaatuu just nyt kun mulla olis oikeesti jotain mistä kirjottaa...

Tosiaan siis näissä mun matkasuunnitelmissa on muutenkin ollut vähän mutkia matkassa.
Alotetaan nyt vaikka siitä, että meillä jäi Indonesian viisumihakemuksen tekeminen aika viime tippaan. Tai siis meillähän ei ole niitä viisumeita vieläkään, ja matkaan on 11 päivää. Hauskaa. Sillä kun alettiin vihdoin ja viimein muutama viikko sitten täyttämään niitä viisumihakemuksia ja kattelemaan mistä kaikista kissanristijäisistä ne haluaakaan meiltä todistuksen (tietysti joku fiksumpi olis tarkistanut asian jo kauan sitten), niin huomattiin siinä ensitöiksi sitten, että mun passi on rikki. Se sivu, missä on kaikki tiedot ja kuvat on vaan katkennut siitä kuvan yläpuolelta jotenkin ihmeen kaupalla. Seuraavaksi sitten katottiin että meidänhän pitää kaiken muun lisäksi vielä lähettää meiän passitkin sinne Indonesian suurlähetystöön kaiken muun mukana (ei, tämä ei ollut käynyt mielessäkään, ihan oikeesti), mutta yksi meidän matkalaisista oli lähdössä seuraavalla viikolla Jenkkeihin, joten tämähän on täysin mahdotonta. 
Noh seuraavana aamuna minä marssin teettämään uuden passin, soitin Indonesian suurlähetystöön ja hoidin asiat niin, että me ehkä päästäisiinkin maahan. Ehkä.

Noh sitten seuraavaksi viime lauantaina tapani mukaan vähän toilailin töissä ja sain nätin pikku haavan peukaloon, ja sen vuotaessa koko loppu työpäivän kun mikäkin putous, päätin käydä varmuudeksi näyttämässä sitä lääkärissä. Sieltä napsahti sitten tikit ja viikon sairasloma. Jep, kohta saan sieltä Indonesian siisteiltä kadulta varmaan jonkun vaarallisen tartunnan tähän mun haavaan. 

Eihän se iso oo, mutta sitäkin kipeempi...

Ostin myös viimeviikolla uuden puhelimen. Ihan varmuuden vuoksi, että reissun päällä ei tulisi mun vanhan iPhone 4:n kanssa mitään ongelmia. Ja tällä mun hyvällä onnella just tää mun uusi ihana iPhone 5c olikin jostain kohtaa viallinen ja se päätti hajota. TOSI KIVA HOMMA. Noh, kaiken säätämisen jälkeen sain sen palautettua ja tilattua uuden jonka pitäisi tulla ens viikolla, mutta luultavasti posti lakkautetaan ikuisiksi ajoiksi ja en saa sitä koskaan. That's so great.

Sitten vielä etten pääsisi tästä elämästä ihan liian helpolla, niin Islannissa on nyt meneillään joku tulivuorenpurkausepäily. Jopa luonnonvoimat on esteenä mun matkalle, jota oon oottanut vaan mun koko elämän. Mutta eihän se oo edes kauaa, kiitos Maailma. Vuonna 2010 Islannissa purkautuneen tulivuoren takia melkeempä koko Euroopan ilmatila jouduttiin sulkemaan kuudeksi päiväksi. Jos se menee ja purkautuu nyt, mun matkakumppani ei pääse Jenkeistä kotiin. Jos se purkautuu viikon päästä, niin voi olla, että koko matkaa ei tule. Ja lisäksi oli vielä nää Venäjän yli ei saa lentää enää kukaan muu paitsi Putin -jutut lievittämässä tätä mun matkastressiä.

Helsinki-Vantaan lentokenttä 18.4.2010, lennot peruttuina tulivuorenpurkauksen takia. Kuva täältä

Tulen kertomaan sitten, jos koskaan pääsin lähtemään. Jos musta ei kuulu tän jälkeen, niin en päässyt ja vajosin maan alle itkemään.