Lukipa tätä sitten kuka tahansa, tai vaikka ei lukis kukaan, niin mä oon nyt back! Tai ainakin tän jutun ajaksi...
En oikeen tiiä, miksi tai miltä oon oikeen piileskellyt. Ennen tänne kirjottelu oli mulle arkipäivää. Ihan vaan siksi, että se tuntui hyvältä idealta ja toimi tosi hyvänä paikkana purkaa ajatuksia. Toisaalta sitten jäin miettimään, että kenen haluan edes näkevän mun ajatuksia? Poistelin äsken vanhoja postauksia ja vähän niitä selaillessani en ollut edes uskoa omia silmiäni. "Siis mäkö oon ne jutut tänne kirjottanut? Oonko mä oikeesti ajatellut joskus tolleen? Oonko mä tossa kuvassa oikeesti, ja vielä noiden ihmisten kanssa?" Siitä on aikaa, kun ihan ekat jutut tänne väsäsin ja sen kyllä huomaa.
Mitäpä mulle sitten kuuluu nykyään? Noh, päällimmäisenä mun mielessä on vaan kokoajan syksyn tuleva reissu ja sitä tuskin on voinut olla huomaamatta mun Facebook-kaverit tai Instagram seuraajat.
Syyskuun ensimmäisenä päivänä mä heitän rinkan selkään ja lähden toteuttamaan mun unelmaa Singaporen kautta Balille ja sieltä sitten sinne minne tie vie! Matkakumppaneina toimii Wiliina ja Janina, jee ♥
Ja mä ainakin toivon, että tää mun reissaaminen ei lopu siihen kun kuuden viikon jälkeen lento lähtee takasin Helsinki-Vantaalle.
Ja apua, enhän mä ees oo tänne kerennyt ilmeisesti edes panikoimaan sitä, että mä täytin tosiaan maaliskuussa 20 vuotta... Olin jo niin ikäkriisin syövereissä 18 ja 19 vuotiaana, että pystyin hädintuskin puhumaan koko synttäreistä. Toisaalta tää kakskymppisyys on lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Panu osti mulle synttärilahjaksi matkan Lontooseen! Parempaa lahjaa en voisi edes ikinä kuvitella. Lontoo on aina ollut ihan mun unelmien matkakohde, ja mä pääsin vihdoin sinne. Vaikkakin vaan muutaman päivän kerkesin siellä viettää, niin rakastuin kyllä täysin siihen kaupunkiin. Pakko päästä takasin ja nopeesti!
Koko tän Suomen lyhyen kesän aion viettää enimmäkseen töissä. Taas... Toivon, ettei sitä päätöstä tarvii sitten syyskuussa katua! Vähän juhannus-suunnitelmia koitetaan tässä kartottaa, toivottavasti vaan ei sada taas taivaan täydeltä niinkun täällä näyttää joka päivä tekevän.
Blah, en mä tiedä mitä sanoisin ja mistä kirjottaisin. Mulla on niin paljon sanottavaa, ja sitten ei kuitenkaan olekaan. Mä aion yrittää saada pidettyä tän paikan pystyssä, että pystys ehkä reissussa päivittelemään ja kertomaan kuulumisia. Mihin sitten ikinä päädynkään!
Antakaa anteeks, tää oli vähän sekamelska koko kirjotus, koitan saada tän toimimaan vielä uudestaan :D
Ja jos tää ei nyt lähde sujumaan niin ehkä seuraavan kerran poistan vanhojen juttujen lisäksi vaan samantien koko blogin...
