I'm gonna live like tomorrow never comes

Tälleen muutaman viikon jälkeen aattelin tulla jakamaan kokemuksiani ensimmäisestä joulusta ja uudestavuodesta Suomen rajojen ulkopuolella. Eikä vaan edes Suomen rajojen ulkopuolella, vaan toisella puolella maailmaa, euroopan ja kaiken muun kylmän ulkopuolella. Jouluna oli nätit 35 astetta lämmintä, kun taas uutenavuotena Hannahin kanssa kärsittiin 40 asteen helteessä ja pakotettiin itteämmeja toisiamme makaamaan takapihalla auringossa. Pitäähän nyt kaikki aurinko itteensä imasta nyt, kun se vielä tuolla taivaalla möllöttää. Suomessa/Irlannissa meistä kumpikaan sitä tuskin tulee useinkaan näkemään. No ei vaiskaan, lupvutin aika nopeesti, koska mun mielestä 40 asteen lämpö ja suorassa auringonpaisteessa makaaminen ei vaan yksinkertaisesti ole mitenkään nautinnollista. Jos olisi saatu uima-allas tähän kuvioon mukaan, niin asia olisi ollut heti toisin. Mulla on niin ikävä meiän Perthin kotia ja uima-allasta, en arvostanut sitä tarpeeksi kun vielä oli mahis.

Jouluahan täällä siis vietellään 25. päivä mikä oli jo mulle tosi kummallista. Joulu on mulle 24. päivä ja sillä selvä. Siksi avasinkin paketteja ja annoin lahjat kaikille avattavaksi jo sinä aamuna.
Mun hostperheeseen kuuluu siis kaksi pientä tyttöä, Eve ja Iseult ja koska 25.12 on Christmas Eve, pitäähän meidän juhlia jossakin välissä myös Christmas Iseultia, ettei kellekkään jää paha mieli (paitsi mulle, missä on Christmas Linda????). Joten keskiviikkoiltana meillä oli avoimien ovien päivät ja porukkaa juoksi vuorotellen toivottelemassa hyvät joulut ja syömässä. Perjantaiaamuna lähdettiin koko hostperheen voimin Hannahin hosperheen vanhempien luokse (monimutkaista, tiedän) viettämään joulua kaikki yhdessä. Olin kyllä super kiitollinen tästä kaikesta, mun hostithan ei oo siis alkuperäsesti kumpikaan ausseista kotosin, mutta Hannahin on, niin tällä tavalla pääsin mäkin viettämään ihan oikeeta aussijoulua! 
Me vietettiin kavereiden kanssa vahingossa kahesti pikkujouluja, ekan kerran aika joulukuun alussa ilmasen baarin merkeissä ja toisen kerran boatpartyilla 24. iltana. Hämärät on muistikuvat molemmista joten en ala näistä nt sen enempää kertomaan, muutaman kuvan satuin löytämään tapahtumien sivuilta niin ne sanokoon kaiken sanottavan tässä tapauksessa.

Mun uusivuosi vaihtui allasbileiden merkeissä. Meiän entinen couchsurfing host Sy kutsui mut kavereidensa kanssa juhlimaan ja otin Hannahin mun mukaan. Parempaa tapaa en ois keksinyt tätä iltaa lähteä viettämään, koska vielä kello 10 aikaan illalla lämpöasteita oli 30, kelpaa! Tavoilleni uskollisena kaaduin aika pahasti jo alkuillasta altaaseen ja onnistuin kadottamaan mun avaamattoman siideritölkinkin sinne ja kärsin vieläkin vähän seurauksista, niin henkisistä kuin fyysisitäkin. Sain käteen aika kammottavan haavan ja se on vielä parantumassa, plus voitte varmaan arvata mistä kaikki vitsit meidän kaveriporukassa tällä hetkellä kumpuaa... 
Käveltiin yöllä Hannahille yöksi ja seuraavan päivän iltapäivällä raahauduin kotii  ja vetäsin yli 12h tunnin yöunet uuden vuoden kunniaksi. 
Kaikki uudenvuodenlupauksenikin oon onnistunut jo rikkomaan, toisaalta sekin tais mennä jo seuraavana päivänä. 

2015 vuosi oli mun tähänastisen elämän paras vuosi. 2016 tuo mulle tullessaan Suomeen paluun ja uuden elämän ja uudet seikkailut, toivottavasti vuoden lopuksi voin sanoa kaiken olevan taas hyvin. Nyt oon vähän hukassa mutta eiköhän se oikea polku sieltä jostain vielä löydy!